torstai 24. tammikuuta 2013

Kouluikäisten artikulaatioterapiaa videovälitteisesti

Kevääni koostuu suurelta osin etäpuheterapia-graduni teosta, joten valotankin mielelläni teille sitä, missä gradu on menossa ja millaisia löytöjä teen matkan varrella. Näihin muistiinpanoihin on hyvä itsekin hetkittäin palata.

Kuvassa näkyvä kirja "Introduction to Telemedicine" (Wootton & Craig, 1999) on mukava perusteos telelääketieteen (tai teleterveydenhuollon/eHealthin) perusteisiin. Etäpuheterapiahan kuuluu varsinaisesti tuon laajemman kattotermin, teleterveydenhuollon eli eHealthin alle.

Lisäksi pro graduni kannalta keskeiset artikkelit ovat alkaneet hiljalleen löytyä. Tutkimukseni käsittelee tosiaan kouluikäisten (5-7-vuotiaiden) videovälitteistä artikulaatioterapiaa. Tässä teille muillekin luettavaksi aiempia tutkimuksia maailmalta, samasta aiheesta:

1. Grogan-Johnson, Alvares, Rowan & Creaghead (2010). A pilot study comparing the effectiveness of speech language therapy provided by telemedicine with conventional on-site therapy. Journal of Telemedicine and Telecare, 16, 134-139.

Tutkimukseen osallistui 17 lasta, joille tarjottiin vuoroin videovälitteistä ja vuoroin perinteisesti toteutettua artikulaatioterapiaa. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten artikulaatiohäiriöiden kuntoutuminen edistyi molemmissa ympäristöissä samalla tavoin. 

Mielenkiintoista tutkimuksessa on se, että peruuntuneiden terapiakertojen keskiarvo vastasi perinteisesti toteutetun puheterapian peruuntumiskertojen määrää. Lisäksi videovälitteisesti kuntoutusta saaneet lapset sekä heidän vanhempansa olivat erittäin tyytyväisiä menetelmää kohtaa.

2. Waite, Cahill, Theodoros, Busuttin & Russell (2006). A pilot study of online assessment of childhood speech disorders. Journal of Telemedicine and Telecare, 12, 92-94.

Tutkimukseen osallistui kuusi 4;3-6;8 -vuotiasta lasta, joiden artikulaatiota arvioitiin sekä videovälitteisesti että perinteisesti kasvotusten. Tulokset osoittivat, että menetelmästä riippumatta arvioinnit olivat keskenään hyvin yhdenmukaisia.

Tutkimuksessa käytetty internet-yhteys oli vain 128 kbit/s, jolla pyrittiin simuloimaan reaalimaailman kaltaista tietoliikenneinfrastruktuuria. Arvioinnit videoitiin, ja oltiin valmiita siirtämään etänä osallistuvalle puheterapeutille, mikäli yhteys katkeaisi kesken arvioinnin.

3. Grogan-Johnson, Gabel, Taylor, Rowan, Alvares & Schenker (2011). A pilot exploration of speech sound disorder intervention delivered by telehealth to school-aged children. International Journal of Telerehabilitation, 3, 31-42.

Tutkimukseen osallistui kolmetoista 6-11 -vuotiasta lasta, jotka saivat artikulaatioterapiaa joko videovälitteisesti tai perinteisesti kasvostusten. Tutkimuksessa selvisi, että lapset edistyivät terapiassaan yhtä hyvin riippumatta siitä, kummassa ryhmässä he olivat. Myös terapian tulokset vastasivat toisiaan, menetelmästä riippumatta.
 
Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että perinteisten poissulkukriteerien (kuulon ja/tai näön vaikeudet, kognitiiviset vaikeudet, kielitaito) lisäksi tutkijat olivat määritelleet kriteereiksi myös "huomattavat emotionaaliset häiriöt tai autismin kirjon."

4. Waite, Theodoros, Russell & Cahill (2012). Assessing children's speech intelligibility and oral structures, and functions via an Internet-based telehealth system. Journal of Telemedicine and Telecare.

Tutkimukseen osallistui kaksikymmentä 4-9-vuotiasta lasta, joiden puhetta arvioitiin samanaikaisesti sekä videovälitteisesti että paikalla olevan puheterapeutin toimesta. Lopuksi kahden puheterapeutin arviota verrattiin toisiinsa. Suurimmassa osassa arvioinnin yksityiskohtia ei esiintynyt tilastollisesti merkittävää eroa sen suhteen, oliko puheterapeutti läsnä videovälittesesti vai fyysisesti. Tutkimuksen mukaan joitakin oraalimotoriikan osa-alueita oli kuitenkin vaikeampi arvioida videovälitteisesti kuin paikan päällä, joka aiheutti eroavaisuutta puheterapeuttien arvioiden välillä. Tutkimus kuitenkin esittää, että kokonaisuudessaan puheen, oraalimotoriikan sekä oraalisten rakenteiden arviointi videovälittesesti on luotettavaa ja yhdenmukaista, suhteessa kasvotusten tehtävään arviointiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti